Tutkimuksessa selvisi, että lasten keskinäistä huumoria oli pitkin päivää. Ruokailu-, pukemis- ja odottelutilanteet täyttyivät helposti lasten keskinäisestä hassuttelusta, joka saattoi muuttua jopa tutkijoiden lanseeraamaksi hyperhauskuudeksi. Myös lasten leikeissä oli havaittavissa karnevalismia eli riehakkuutta ja säännöistä piittaamattomuutta. Kuten arvata saattaa, aikuisille tällainen hyperhauskuus ja karnevalismi olivat usein vähän liikaa!
Tutkimuksen mukaan huumori ei ole lapsille erillinen toiminto vaan osa leikkiä. Huumorin avulla lapset myös purkivat energiaansa ja viihdyttivät itseään tylsältä tuntuvissa hetkissä. Lapset ovatkin hyvin taitavia keksimään uusia ideoita tilanteessa kuin tilanteessa. Sen sijaan, että aikuiset pyrkisivät rajoittamaan lasten huumorin ilmenemistä, he voisivat vastata lasten huumorialoitteisiin ja siten keventää tunnelmaa omalta osaltaan.
Tutkijoiden mukaan huumorin käyttö varhaiskasvatuksessa on taito, jonka avulla voidaan lisätä yhteisöllisyyttä ja lähentää päiväkodin kaikkia jäseniä toisiinsa.
Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavan Tuula Steniuksen ja dosentti Liisa Karlssonin sekä Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Ari Siveniuksen tutkimuksesta voit lukea lisää Lapsinäkökulma-blogista.
Varsinainen tutkimusartikkeli on luettavissa täällä.