Harjoittelupaikakseni valikoitui SKO eli Stiching Kinderopvang Oosterhout -järjestö, joka on tuottanut päivähoitopalveluita jo 30 vuoden ajan. Yksikkö tarjoaa päivähoitoa 0-4 -vuotiaille sekä koululaisten aamu-ja iltapäivähoitoa 4-13 -vuotiaille lapsille.  Palveluiden piirissä on eri yksiköissä yhteensä noin 1200 lasta, joista 800 on koululaisia.

Mitä sitten opin? Hollannissa äitiysloma on vain kolmen kuukauden mittainen, joten vauvat tulevat päivähoitoon jopa 10-viikkoisina. Koulu alkaa 4-vuotiaana, joten aamu- ja iltapäivähoito on välttämätön palvelu vanhempien työssäkäynnin mahdollistamiseksi. Lapset olivat ihanan avoimia ja hyväksyivät ”kielitaidottoman” tädin joukkoonsa. Tädin, joka ymmärsi sanan sieltä täältä, mutta tippui kärryiltä heti kun puhui useamman sanan lauseita. Päiväkodin työntekijät ottivat minut hyvin vastaan ja he rohkaistuivat myös puhumaan englantia, vaikka aluksi vähättelivät kielitaitoaan.

Keskeisenä ajatuksena päivähoidossa oli yksilöllinen, lapsilähtöinen hoito, jota toteutettiin muun muassa pyrkimällä irti liian aikataulutetusta päivärytmistä, varsinkin vauvojen osalta.

Koululaisten joukosta löytyi oppilaita, joita Suomi ja suomen kieli kiinnostivat kovasti.  Jari Litmanen ja Mika Häkkinen olivat tuttuja suomalaisia. Kielimuuri kaatui niin koululaisten kuin järjestön johtajan kanssa käydyssä keskustelussa kysyessäni, mikä on Hollannin paras jalkapalloseura ja paras pelaaja. Paras seurahan on Feyenoord Rotterdam ja paras pelaaja Arjen Robbens.

Pääsimme myös tutustumaan Vitalis-college nimiseen kouluun, missä koulutetaan hoiva-ja hoitoalan ammatteihin. Opiskelijat esittelivät ansiokkaasti kouluaan ja kertoivat hyvällä englannin kielellä laajasti koulutusjärjestelmästä, opiskelujen rahoittamisesta sekä tulevasta sijoittumisestaan työelämään.

Kaiken kaikkiaan opintomatka oli avartava ja ajatuksia herättävä. Moni asia on meillä Suomessa hyvin ja pienellä viilaamisella saamme monesta asiasta vielä paremman. Hollantilaiset olivat hyvin avoimia ja rentoja. Joka paikassa vallitsi rauhallinen ja hyväntuulinen tunnelma. Väittivät kyllä, että heilläkin on joskus kiireitä ja aikataulut painavat, mutta sitä ei lyhyellä visiitillä huomannut.

Pirjo Mäenpää

yksikön johtaja

Perhekuntoutus Valona